Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11. kokouksessa vuoden 2020 talousarviota. Talousarviota valmistelleet virkamiehet ansaitsevat vaativasta kokonaisuudesta kiitokset. Samoin talousarvion viimeistelyyn osallistuneet poliittisten ryhmien neuvottelijat. Ei ole helppoa kuulla kaikkia toiveita ja sovittaa yhteen erilaisia poliittisia näkökantoja omaavien luottamushenkilöiden vaateita.

Talousarviopuheessaan pormestari Vapaavuori esitti, että pari vuotta voimassa ollutta talousarvioprosessia on vielä syytä arvioida. Vaikka valtuuston vasen laita protestoi arviointia vastaan, Vapaavuoren arvioinnissa on mielestäni ideaa. Viimehetken poliittisissa neuvotteluissa tehdään aina mitä erilaisimpia lisäyksiä, jotka eivät välttämättä ole toimialan strategian mukaisia tai vastaa kaikkein oleellisimpiin tarpeisiin. Eli mikromanageerauksella ohitetaan asioihin perehtyneiden lautakuntien yhteisesitys. Tämä on tietysti poliittisen toiminnan ”tapa” eduskuntaa myöten, esim. ”joululahjarahojen” muodossa. Mutta kannattaa kuitenkin katsoa, mitä pormestarin esittämä arviointi tuo.

Omassa talousarviopuheessani kiitin Helsingin pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Vaikka talouskasvu hidastuu Suomessa ja kuntatalous heikentyy, Helsingissä mahdollistuu edelleen vakaus sekä korkea investointitaso. Kaupunkimme kehittyy ja uudistuu.

Toisaalta kun työikäisen väestön määrä ennusteiden mukaan laskee, se tuo ja on jo tuonut haasteita työvoiman saatavuuteen. Onkin hyvä, että Helsingissä jatketaan palkkakehitysohjelmaa osaavan työvoiman saamiseksi. Palkkakehitysohjelmassa sympatiani saavat erityisesti pienipalkkaiset naisvaltaiset alat, jotka vastaavat monista tärkeistä palveluistamme kuten lasten päivähoidosta, koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös budjetin kirjauksesta tulospalkkiojärjestelmän uudistamiseksi kiitän. Henkilöstön tulospalkkio ei voi olla kiinni heidän toimistaan riippumattomista syistä. Nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetin ylitys on leikannut tulospalkkiorahoitusta, johtuipa ylitys mistä tahansa syystä.

Sosiaali- ja terveys- eli sote-toimialalle neuvotteluissa saatu lisärahoitus on tarpeen, koska esim. lastensuojelulaki on muuttunut ja edellyttää lisäresurssia. Myös lastensuojelun sekä raskaamman lastensuojelun tarve on kasvanut.

Sote-palvelujen kysynnän kasvuun vaikuttaa myös väestön ikääntyminen. Helsingin 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoden 2023 alkuun mennessä noin
8 600 henkilöllä. Heistä osa tarvitsee pitkäaikaisestikin sote-palveluja.

Sote-toimialalla ikääntyneiden palveluja aiotaan kehittää kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti. Tämä on hyvä periaate nimenomaan ennakointia ja varhaista tukea painottaen, mihin tarvitaan myös muiden toimialojen panosta.

Valitettavasti vanhuspalvelulain uudistusluonnos tuottaa huolta, kun lakiluonnoksessa käsitellään lähinnä hoitoyksiköiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta. Siis vain pientä osaa ikääntyneiden palvelujen kokonaisuudesta. Toivottavasti maan hallitus ottaa huomioon Helsingin kaupunginhallituksen lausunnossa esitetyn kritiikin. Mitään harkitsematonta, ikääntyneiden palvelukokonaisuuden henkilöstötilannetta vaikeuttavaa päätöstä ei pitäisi valtakunnan tasollakaan nyt tehdä. Meidän on voitava taata ikääntyvälle väestöllemme turvalliset palvelut eri palvelumuotoihin, myös kotiin.

Omat, Wille Rydmanin puolestani esittämät, tarkennukset kaupunginhallituksen lausuntoon hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-11-11_Khs_42_Pk/A28C6DE9-5473-C0F9-8DD0-6E8270800001/Lausunto_sosiaali-_ja_terveysministeriolle_ikaanty.html

Budjettikirjassa esitetty sote-toimialan sitova toiminnallinen tavoite asiakkaan pääsystä terveysaseman lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä on erittäin tärkeä tavoite. Suunniteltuun toimenpidekokonaisuuteen tavoitteen saavuttamiseksi on syytä panostaa vahvasti. Kiireettömään hoitoon pääsy kestää nyt liian kauan. Lääkärivajetta pyritään helpottamaan palkankorotuksin, mutta myös toimintojen uudistamista tarvitaan edelleen.

Terveysasemapalvelut ovat kaupunkilaisille ensisijainen ja tärkeä palvelu. Ajoissa saatu tutkimus, hoito ja kuntoutus lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja luottamusta palveluihimme. Peruspalveluja vahvistamalla on mahdollista vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.