Helsingissä on käynnistynyt keskustelu kävelykeskustan luomisesta. Sinänsä idea saattaa olla hyvä, mutta sen pitäisi liittyä vahvemmin keskustan kokonaisuuden suunnitteluun. On vaarallista muuttaa tai siirrellä vain yhtä ”palikkaa” kokonaisuudesta. Muutos vaikuttaa helposti moneen muuhun ”palikkaan” yllättävästi jos vaikutuksia ei ole etukäteen arvioitu. Kaupunkilaiset ja kaupunginvaltuutetutkin innostuvat usein jostain uudesta ”kivasta” ideasta, ja sitä sitten ajetaan intoa puhkuen miettimättä seurauksia.
Jos nyt yhtä äkkiä vain kielletään autoliikenne keskustan alueella lainkaan välittämättä, miten liikenne sen jälkeen sujuu, ollaan ongelmissa. Jo kaistojen vähennys ilman vaihtoehtoista kulkuyhteyttä aiheuttaa seisovan ruuhkan keskustaan, eikä siten lisää keskusta-alueen viihtyisyyttä. Sikäli kytkisin kävelykeskustan kehittämiseen keskustatunnelin Sörnäisistä Ruoholahteen. Silloin pohjois-etelä –suunnan liikenne sujuisi, eikä enää häiritsisi keskusta-aluetta eikä tukkisi Töölön tai Etelärannan reittiä.
Joillakin on haave, että ajoreitit sulkemalla lopetetaan autoilu kokonaan Helsingistä. Se ei valitettavasti toteudu tällä tavalla. Toki julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on tärkeää, mutta moni tarvitsee myös autoa. Työmatka saattaa olla monimutkainen tai mukana on kuljetettava työvälineitä tai lapset pitää kuljettaa päivähoitoon tms.
Hyvä esimerkki aiemmasta kokonaissuunnittelun puutteesta on Kauppatoria ympäröivän rannan rakentuminen sattumanvaraisuus-periaatteella – josta jo aiemmin kirjoitinkin. Ensin rannan rakentajaksi ilmoittautui maailmanpyörä-yrittäjä, jonka ehdotus hyväksyttiin. Seuraavaksi rakentajaksi ilmoittautui uima-allas –yrittäjä, joka sai myös ravintolansa kaupungin parhaalle ja kalleimmalle paikalle.
Sikäli kaupungilla ei tuntunut olevan otetta siihen, mitä rantaan tulee, ja miltä se kokonaisuutena näyttää. Eteläranta on kuitenkin käyntikortti erityisesti meren suunnalta tuleville turisteille. Nyt olisi aika puhaltaa peli poikki ja tehdä Etelärannan alueelle uusi visio/suunnitelma ja edetä sen mukaan tavoitellun ilmeen ja toiminnan saavuttamiseksi. Ei enää mitään yksittäistä kokonaisuuteen sopimatonta toimintaa tai rakennusta valtuustossa kaatuneen museohankkeen ja museotalon tilalle!
Sama koskee kävelykeskustan suunnittelua. Ei vain jotain yhden idean toteutusta vaan kaikki liikkumismuodot huomioiva, kattava, tulevaisuuteen suuntautuva kokonaisuus. Ehkä sellaista ollaan luomassakin, mutta keskustatunnelia tai keskustan autoliikenteen vaihtoehtoista suunnitelmaa en ole huomannut virkamiesten teksteissä.