Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli 16.3. pitkään kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja hyväksyi uuden järjestelmän äänestysten jälkeen. Valtuuston listalla oli vain pari muuta asiaa, mutta ne oli jätettävä pöydälle odottamaan seuraavaa kokousta, koska johtamiskeskustelu päättyi vasta klo 23.45. Pitkä ilta ja monenlaisia mielipiteitä! Lähes kaikilla oli jotain sanottavaa asiaan.
Helsingin johtamisjärjestelmäuudistus on keskusteluttanut kaupunkilaisiakin harvinaisen paljon, ja moni kaupunkilainen on tavalla tai toisella osallistunut uudistuksen valmisteluun. Tähän oli mahdollisuus yleisötilaisuuksissa sekä netin kautta. Myös lehdet ovat kirjoitelleet asiasta harvinaisen paljon, mutta yleensä vain ”pormestarimallina”.
Uudistuksen toinen pääosio, toimialamalliin siirtyminen, on kuitenkin isompi uudistus kuin on julkisuudessa huomattu. Se on mielestäni muutos hyvään suuntaan, sillä sen tarkoitus on lisätä hallintokuntien yhteistyötä. Tähän saakka n. 30 virastoa ovat monesti toimineet erillisinä niissäkin asioissa, joissa hallintokuntien yhteistyö olisi tuottanut parhaan lopputuloksen. Yhteistyö esim. ikääntyneiden hyvinvoinnin lisäämiseksi vaatii monen hallintokunnan yhteistyötä, kaupunki- ja liikennesuunnittelusta ja rakentamisesta lähtien.
Käytännössä toimialamallin toteutus, eli virastojen yhteen sovittaminen, vaatii hyvää johtamista ja myötämielistä henkilöstön suhtautumista. Tällaiset muutostilanteet ovat henkilöstölle stressaavia, ja usein vähän pelottaviakin. Moni joutuu miettimään, mihin minä tässä muutoksessa joudun. Siksi esitin, että henkilöstön riittävä informointi ja tuki on sisällytettävä muutossuunnitelmaan. Pätevien toimialajohtajien valinta on myös tärkeää toteutuksen onnistumiseksi. Sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisen kokemuksia kannattaa tässä hyödyntää, sillä näiden kahden organisaation hallinnollinen yhdistäminen onnistui hyvin. Toiminta on tehostunut, ja tänä vuonna sosiaali- ja terveystoimi lopultakin pystyi toimimaan budjetin puitteissa ja tuottavuustavoite toteutui.
Johtamisjärjestelmäuudistuksen toinen pääosio, pormestarimalli lisännee onnistuessaan demokratiaa. Onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että pormestariksi ja apulaispormestareiksi valitaan korkean moraalin omaavia valtuutettuja, jotka tavoittelevat kaupunkilaisten hyvää eivätkä – kuten julkisuudessa on epäilty – sorru missään vaiheessa tavoittelemaan soveliailla hankkeilla ja löysillä lupauksilla tai rahapäätöksillä jatkokautta itselleen.
Epäonnistuessaan pormestarimalli tuo lyhytjännitteisyyttä poliittiseen päätöksentekoon ja lisää epävarmuutta talouteen. Olenkin ollut hiukan epäileväinen pormestarimallin toimivuudesta, mutta toisaalta ajattelen, että silloin on uskallettava uudistaa kun nykyinenkään johtamismalli ei ole täydellinen. Toivon että pormestariksi ja apulaispormestareiksi valitaan aikanaan ennen kaikkea johtamisalalleen pätevöityneitä ja osaavia henkilöitä. Pelkkä julkisuudessa hankittu tunnettavuus ei ole paras edellytys näihin tehtäviin.
Pidän myös välttämättömänä, että uuden toimialamallin sekä pormestarimallin toimeenpanoon kytketään puolueeton arviointi eri näkökulmista, jotta nyt valittuja toimialamallia ja pormestarimallia voidaan jatkossa kehittää edelleen tietoon ja kokemukseen perustuen.