Taloudellinen tilanne on epävarma monilla mittareilla mitattuna. Mm. viennin volyymi väheni elokuussa 9 % ja tavaraviennin arvo vieläkin enemmän. Tämä aiheuttaa Helsingissäkin suuria huokauksia. Edelleen kuitenkin otamme ensi vuonna lainaa 260 miljoonaa, mikä on parin kunnallisveroprosentin verran. Vuoden 2016 lopussa arvioidaan velkaa olevan jokaista helsinkiläistä kohden vajaat 4 100 euroa.
Väestörakenne ja huoltosuhde muuttuvat tulevina vuosikymmeninä, joten olemme velan maksun suhteen erilaisessa tilanteessa kuin menneinä vuosikymmeninä. Niin kauan kuin työikäisten määrä on kasvanut, on voitu luottaa siihen, että velka tulee helposti maksetuksi. Nyt kun työikäisten määrä vähenee ja ”huolettavien” määrä lisääntyy ennusteiden mukaan aina vuoteen 2040 saakka, meillä ei ole entisenlaisia rahkeita lisävelan ottoon. Muuten käy niin, että lähisukupolvet joutuvat maksamaan edellisten sukupolvien tekemää velkaa.
Kaikki muut puolueet toimivat Helsingin budjettineuvotteluissa vastuullisesti ja olivat valmiit noudattamaan kaupungin strategiassa sovittuja linjauksia. Vasemmistoliiton ”änkyräsiipi” sen sijaan antoi epäluottamuslauseen neuvottelijoilleen ja kaatoi budjettisovun vasemmistoliiton osalta. Tämä tulee johtamaan vasemmistoliiton joutumiseen valtuustoyhteistyön ulkopuolelle ilman todellista sananvaltaa. Yksin ei pääse eteenpäin – voi ainoastaan pitää yllä älämölöä – yhteistyöllä sen sijaan voi saada jotain aikaiseksi.
Itseäni tietysti kiinnostaa eniten sosiaali- ja terveystoimen budjetti. Se lohkaisee koko kaupungin budjetista melkein puolet. Siksi on hyvinkin merkityksellistä, miten sote-virastossa ja -lautakunnassa toimitaan. Lisäysten varaa ei nyt ole, joten palvelujen tuottamista on tarkasteltava kriittisesti, ja toiminoja on kaikin keinoin pyrittävä tehostamaan. Kaikilla kaupungin virastoilla on velvollisuus parantaa tuottavuutta 1 %. Keinoiksi tuottavuuden kasvuun on sote-virastossa esitetty mm. välittömän työajan kasvua, rekrytoinnin tehostamista (vuokratyövoiman vähentämistä), palvelurakennemuutoksia, palvelussetelin osuuden nostoa sekä sairaala- ja laitospaikkojen vähennystä ja resurssien kohdistamista kevyempiin hoitomuotoihin. Viime hetken budjettineuvotteluissa sotelle myönnettiin lisää 8 milj. euroa, josta 1,4 milj. neuvolatoimintaan ja 1 milj. ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Lopusta päättäminen jää virastolle ja lautakunnalle.
Kaikkiaan voi sanoa, että sote-palveluissa on virastojen yhteen liittämisen yhteydessä ja sen jälkeen ryhdytty suuriin, rohkeisiinkin uudistuksiin. Palveluketjuja on tavoitteiden mukaisesti parannettu, ja esim. ikäihmisten palvelujen jonot on saatu purettua. Myös ikäihmisten palvelujen rakenne on uudistettu. Palvelualue-mallilla pyritään monipuoliseen lähipalvelutarjontaan ikäihmisille ja samalla ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamiseen. Hallintohenkilöstöä on vähennetty runsaasti, ja resursseja pyritään siirtämään asiakastyöhön. Tämän hetken ongelmia ovat vielä hoitoon pääsyn vaikeudet paikoitellen. Siihen yritetään löytää ratkaisua uudistamalla terveysasematoimintaa. Parhaillaan suunnitellaan entistä laajemmin palveluin varustettuja sote-asemia. Monia muita kehittämishankkeita on meneillään, joita vetävät uudet, virastojen yhdistämiseen liittyvässä avoimessa haussa valitut johtajat.
Vaikka budjettitilanne on tiukka, ja menojen karsiminen on välttämätöntä, uskon, että voimme kuitenkin tarjota kaupunkilaisille hyviä palveluja, varsinkin jos saamme suunnitellut rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset poliittisessa päätöksenteossa eteenpäin. Lopullisesti kaupunginhallituksen budjettiesitys vuodelle 2014 hyväksytään seuraavassa valtuuston kokouksessa.