Aloitevastaus tuli kaupunginvaltuuston käsittelyyn 11.9.2024. Aihe ja puhe herättivät keskustelua, ja aloitetta pidettiin hyvänä avauksena kaupungin elävyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Alla puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa:
”Kiitos kaupunginhallitukselle vastauksesta aloitteeseeni edellyttää tai suositella rakennuttajia varaamaan keskusta-alueen toimitilojen ylimmät kerrokset tai vähintään ylin kerros asunnoiksi – sekä uusissa että korjausrakentamiskohteissa. Vastauksen mukaan kaupungin tavoite on ainakin osittain sama kuin aloitteessani, eli saada kantakaupungin alueelle lisää asukkaita ja samalla asiakkaita keskustan kuihtuviin palveluihin. On myöskin hyvä kuulla, että käyttötarkoituksen muutoksiin eli konversioihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti ja nykyistä kevyemmillä vaatimuksilla – tapauskohtaisesti arvioiden.
Kaupunginhallituksen vastauksessa mainitaan, että ”keskeistä on arvioida ovatko asumisesta aiheutuvat haitat keskustan elinvoimalle suurempia kuin siitä saatavat hyödyt” – tätä jäin pohtimaan. Toivottavasti tapauskohtaisessa arvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti kaupungin asukkaiden arkielämän ja arkipalvelujen sekä niiden tuottajien näkökulma. Keskeistä olisi myös esittää kysymys toisinpäin, eli ”millaisia ovat tapahtumien ja yöelämän haitat keskustassa asumiselle, tai millaisissa sijainneissa ja olosuhteissa tapahtumia voidaan järjestää aiheuttamatta haittaa asumiselle”. En tiedä, onko muissa pääkaupungeissa yleisesti sijoitettu jatkuvasti melua tuottavat tapahtuma- ja yöelämäkeskukset kaupunkien ydinkeskustaan – vai voisiko tähän olla muitakin malleja?
Aloitevastauksessa myös ilahduttaa, että asuinrakennusten ullakoiden muuttamista asumiskäyttöön sekä kaupunkiympäristöön soveltuvien rakennusten korottamista edistetään määrätietoisesti. Ullakkoasuntojen rakentamisessa ongelmana ovat näyttäneet olevan tiukat määräykset ikkunoiden koosta ja sijainneista. Oman kokemuksen mukaan esim. Wienin keskustan vanhojen rakennusten ullakkojen hyödyntämisessä asumiskäyttöön näkyi vapaampi tyyli. Ullakkoasunnoissa oli normaalin kokoiset ikkunat, eivätkä ne tuntuneet silti pilaavan rakennuksen ulkonäköä tai kaupunkikuvaa. Olisiko hiukan sallivampi ote tässä tarpeen meilläkin?
Pääosin olen tyytyväinen vastaukseen ja toivon, että voimme jatkossa nähdä Helsingin keskusta-alueella monikäyttöisiä, asumisviihtyvyydeltään hyviä rakennuksia – esim. sellaisia, joiden alimmassa kerroksessa on kauppoja, rauhallisia kahvila- tai ravintolatiloja, keskikerroksissa toimistotiloja ja ylimmissä kerroksissa asuntoja.”