Kaupunginvaltuuston käsittelyssä olleessa yleiskaavaluonnoksessa korostuvat uusien asuinalueiden rakentaminen, täydennysrakentaminen ja uudenlaiset liikennejärjestelyt. Allekirjoitan esityslistatekstin lauseen: ”Kaupunkituottavuuden näkökulmasta tarvitaan lisää tilaa läheltä ydinkeskustaa yrityksille ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään”. Toki rakentamiskohteiden yhteyteen on syytä jättää myös viheralueita ja metsäkaistaleita.
Viime vuosien kaupunkisuunnittelu on ollut kaupunginvaltuustossa melko lyhytnäköistä, sillä useita uusia kaavoituskohteita on vastustettu täysin, eikä minkäänlaisiin kompromisseihin ei ole haluttu taipua. Jo kaatuneita kaavoitushankkeita voisikin olla syytä arvioida uudelleen. Ehkä seuraava valtuusto on myönteisempi kohtuuhintaisten asuntojen saannille Helsinkiin. Yleiskaavaluonnoksessa kun on varauduttu 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.
Nyt meillä on Helsingissä metroradan varrella muutamien harvojen kaupunkilaisten kesäkäytössä olevat mökit, ja samoin meillä on lentokenttä lähellä keskustaa. Kuinka suuri osa lentämisen harrastajista muuten mahtaa edes olla helsinkiläisiä? Samaan aikaan Helsingistä jo itselleen asuinpaikan saaneet ovat itsekkäästi ja tylysti toivottaneet uudet Helsinkiin pyrkivät asukkaat tervemenneiksi ympäryskuntiin. Näin toimittaessa Helsinki näivettyy ja menettää työntekijöitä ja samalla verotuloja lähikuntiin. Lisäksi asuntojen sijainti kaukana työpaikoista aiheuttaa turhaa liikennöintiä, eikä siten ole toivottava kehityssuunta ekologisesta näkökulmastakaan. Pitkät työmatkat ovat muutenkin rasittavia ja vievät perheiltä yhteistä vapaa-aikaa.
Uusien asuinalueiden perustamisen lisäksi voisimme tiivistää erityisesti 60- ja 70-luvulla harvaan rakennettuja lähiöitä, joilla on vain 3-kerroksisia hissittömiä taloja. Lisärakentamisen ohella myös taloja korottamalla on mahdollista saada lisää asuntoja, ja hissien rakentaminen tulee kannattavaksi. Tätä kannattaisi edistää siksi, että riittävä asukasmäärä alueella takaa myös toimivat lähipalvelut. Lisäksi taloissa nyt asuvat heikosti liikkuvat henkilöt välttyisivät turhilta muutoilta.
Yleiskaavaan suunnitelluista liikennesuunnitelmista en sen sijaan ole vakuuttunut. Epäilen hyvin liikennettä vetävien väylien muuttamista hitaiksi kaupunkibulevardeiksi. Esim. Laajasalosta ainoa toimiva osuus matkalla Herttoniemen liikenneympyrään on moottoritiemäinen nelikaistainen väylä, Laajasalontie. En lähtisi sitä ensimmäiseksi purkamaan, enkä myöskään eritasoliittymiä. Kaupunkibulevardimallia olisi syytä kokeilla ja arvioida vain jollain alueella, sillä meillä ei ole vielä mitään takeita kaupunkibulevardien toimivuudesta eikä kustannuksista tai kustannustehokkuudesta.
Vielä muutama rivi omaa asuinaluettani koskevasta Jollaksen Puuskaniemen kaavaluonnoksesta. Sen on tehnyt opiskelija kesätyönään, ja nyt se on sellaisenaan lisätty kaavaan. Jollaksen perimmäisestä merellisestä ja luonnonvaraisesta nurkasta on ehdotettu tiivistä kaupunkimaista kerrostalokohdetta, vaikka alue on perinteisesti ollut pientaloaluetta. Liikennöinti kaupunkiin hoituu paljolti omilla autoilla. Nyt upea luonto ja muinaismuistomerkit ovat vaarassa jäädä asutuksen alle, joten lisärakentamisen määrää ja tyyliä on vielä syytä miettiä muiden ammattilaisten voimin. Olen kirjelmöinyt asiasta kaupunkisuunnitteluvirastoon, ja kiitos, olen saanut lupauksen, että asukkaat voivat myöhemmin osallistua lopullisen kaavan suunnitteluun, eikä opiskelijan harjoitustyö määrää lopullista toteutusta. Luotan tähän lupaukseen ja toivon muiden Puuskaniemen asukkaiden kanssa pääseväni yli 30 vuoden asukaskokemuksella suunnittelemaan viihtyisää ja toimivaa Puuskaniemeä.