Helsingissä ovat toimeentulotuen menot kasvaneet. Perustoimeentulotukea saavien talouksien määrän on vuoden 2010 talousarviossa ennakoitu olevan 38 500. Talouden ja toiminnan seurantaraportin 2/2010 mukaan toimeentulotukimenojen ennakoidaan kasvavan 10 milj. euroa yli talousarvion, ja perustoimeentulotuen piirissä olevien talouksien määrän arvioidaan olevan 1 800 talousarviossa suunniteltua enemmän. Toimeentulotukipäätöksiä tekevät Helsingissä sosiaalityöntekijät, -ohjaajat sekä etuuskäsittelijät, joita on yhteensä n. 300.
Eräässä suomalaisessa kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan toimeentulotukipäätökset ja -laskelmat eivät aina olleet tasalaatuisia. Ensisijaisia tukia kuten työmarkkinatukea, sairauspäivärahaa tai asumistukea ei kaikissa päätöksissä ollut otettu huomioon. Eniten puutteita ilmeni elatustukiasioissa. Epätarkkuuksia oli myös toimeentulotuen takaisinperinnässä. Yhteydenpitoon pitkään toimeentulotukea saaneisiin ei aina jäänyt aikaa. Toimeentulotuen seurantajärjestelmä kuvattiin heikoksi.
Koska epätarkkuudet toimeentulotukipäätöksissä ja laskelmissa saattavat aiheuttaa asiakkaiden epätasa-arvoisen kohtelun lisäksi taloudellisia vaikutuksia, kysyn: Millä tavalla Helsingissä varmistetaan, että toimeentulotukipäätökset ja -laskelmat ovat tasalaatuisia, ja että niissä on otettu huomioon kaikki ensisijaiset edut, ja että takaisinperintä on yhdenmukaista? Olisiko myös Helsingissä tarpeen tehdä samantyyppinen selvitys kuin edellä on kuvattu – esim. pienellä otoksella toimeentulotukipäätöksistä?