Alkuvuosi on ollut vauhdikas erityisesti maakunta-soteuudistuksen vuoksi. Kaikissa toimielimissä, joissa toimin (kaupunginvaltuusto, maakuntavaltuusto, sosiaali- ja terveyslautakunta, HUS-valtuusto), on uudistus ollut vahvasti esillä.

Kaikille on varmasti tullut selväksi, että Helsingin kaupunginvaltuustossa on lähes yksimielisesti otettu kriittinen kanta uudistukseen tässä muodossa. Pyynnöistä huolimatta maan hallitus ei ole halunnut huomioida pääkaupungin erityisyyttä uudistuksen kokonaisuudessa. Pormestarimme on pyrkinyt vaikuttamaan asiaan monilla tavoin mm. kaupunginvaltuustossa. Jatkoa asian käsittelylle seuraa 15.5. pidettävässä pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen yhteisessä kokouksessa.

Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen perustason palveluissa jakaa poliittisia ryhmiä. Maakuntien luominen on sen sijaan melko yksimielisesti nähty vahingollisena Helsingin ja pääkaupunkiseudun elinvoimaisuudelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on kuitenkin tarpeen ennustetun väestörakenteen muutoksen vuoksi. Tämä tuntuu viime aikoina unohtuneen keskustelussa.

Kaupunginvaltuustossa käsitelty kaupungin tilinpäätös oli myönteistä luettavaa pitkään jatkuneiden heikompien vuosien jälkeen. Tilinpäätöksen mukaan vuosi 2017 oli talousarviossa odotettua myönteisempi. Verotulot kasvoivat ja menokasvu oli matala. Työttömyysaste laski mutta on korkeampi kuin koko pääkaupunkiseudulla. Kaupungin väestö kasvoi 9000 henkilöllä, ja kasvun on arvioitu olevan tulevina vuosina n. 8000, eli pienen kunnan väkiluvun verran. Tämä luo jatkossa paineita asuntojen rakentamiselle ja palvelujen järjestämiselle. Vuonna 2017 Helsingissä valmistuikin 4 890 asuntoa. Nyt haasteena ovat kuitenkin olleet ammattitaitoisen työvoiman puute sekä rakentamisessa että joissakin palveluissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa olemme käsitelleet muutamia paljon huomiota herättäneitä asioita kuten kehitysvammaisten asumispalvelujen hankintaa. Julkisuudessa on vaadittu palvelujen suoraostoja, mutta nykyisen hankintalain mukaan näidenkin palvelujen ostot on kilpailutettava. Odotamme tosin eduskunnan kantaa kansalaisaloitteeseen, jossa esitetään ko. palvelujen jättämistä kilpailutuksen ulkopuolelle. Saimme myös lautakunnan päätökseen lisäyksen palvelusetelivaihtoehdon valmistelusta. Helsingissä on onneksi jo pitkään ollut periaate, ettei asiakkaan tarvitse muuttaa asumispalveluyksiköstään vaikka yksikkö ei pärjäisikään kilpailutuksessa. Tämä on ollut periaate myös vanhusten asumispalveluissa.

Lisäksi olemme sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitelleet mm. sosiaalityön henkilöstömitoituksia, samoin kuin ammattitaitoisten työntekijöiden saamista kaikkiin palveluihin. Helsingin kalliit elinkustannukset korostuvat erityisesti pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla. Ehdotinkin tulevan vuoden talousarvion lähetekeskustelussa virkamiehille keinojen (lisäetujen?) etsimistä työvoiman saamiseksi aloille, joille on tällä hetkellä vaikeuksia saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Erityisesti esillä ovat nyt olleet sosiaalityöntekijät ja kotihoidon hoitohenkilöstö sekä kasvatus-puolella lastentarhanopettajat.

Työ luottamustoimissa jatkuu, mutta suuri merkitys jatkotyöskentelyyn tulee olemaan eduskunnan päätöksellä maakunta-soteuudistuksen lakipaketista. Mikäli lait hyväksytään suunnitelman mukaan kesällä, saamme maakuntavaalit lokakuussa. Samalla päätöksellä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät vuonna 2020 maakunnan järjestettäviksi. Kyse on kuntien kannalta erittäin suuresta muutoshankkeesta.