Ruuhkamaksut – rahan siirtoa Helsingistä maakuntiin?
Johtamisoppien mukaan uuden johtajan on näytettävä kykynsä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, jotta hän on jatkossa uskottava alaistensa silmissä. Liikenneministeri tekikin heti valtaan päästessään kotiin päin vedon ja ehdotti ruuhkamaksuja Helsinkiin. Eikö asian kuitenkin pitäisi kuulua pääkaupunkiseudun kunnille, eikä ministerille? Olkoonkin, että joku työryhmä on sitä joskus suositellut.
Yksityisautojen päästöjen maininta tässä yhteydessä on jo menneen talven lumia. Autot ovat kehittyneet huimasti viime vuosina ja kehittyvät edelleen. Siinä vaiheessa kun ruuhkamaksut saataisiin kalliine järjestelmineen toimintaan, eivät päästöt todennäköisesti olisi enää suurin huolen aihe. Ruuhkamaksujen toteuttamiseksi olisi joukkoliikennettä kehitettävä edelleen nopeasti. Miten se mahtaisi onnistua, ja mitä se maksaisi?
Kyllä kaupunkiliikenteen kasvamisen hillitsemiseksi on lähdettävä liikkeelle toisinpäin. Ensin pitää saada joukkoliikenne niin joustavaksi ja nopeaksi, että se on entistä useammalle houkutteleva. Kaikkein kiireellisimmin pitäisi kuitenkin rakentaa liityntäpysäköintialueita riittävästi sisääntuloväylien varteen.
Todennäköisesti pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut olisivat vain yksi keino kerätä varoja maakuntien teiden rakentamiseen. Tämä politiikka näkyy hyvin siinä, ettei Suomen vilkkaimman tien risteyksiä saada toimiviksi. Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän rakentamiselle tehtiin perustukset jo metron rakentamisen aikoihin, mutta edelleen asiaa vain pohditaan. Samaan aikaa kaikkien ”varkauden porttien” rakentamiseen on yhteistä rahaa löytynyt, vaikka liikennemäärät ovat ihan toista luokkaa kuin Kehä I:llä. Tässä olisi ministerille todellista pohdittavaa.
Tallinnanaukio – väärin sammutettu?
Itä-Helsingin väki on tyytyväisenä kiitellyt vuoden verran Itäkeskuksen Tallinnanaukion rauhoittumista ja siistiytymistä. Nyt siellä voivat myös lapset ja vanhukset liikkua ja istuskella turvallisesti. Omasta aloitteestani ja aluksi vähän kipakastakin sananvaihdosta kauppakeskuksen johtajan kanssa liikkeelle lähtenyt hanke on edennyt hyvin. Yhteistyössä seudun eri toimijat, mm. poliisi, kauppakeskuksen johto ja kaupungin virkamiehet ovat sopineet uudentyyppisestä kokeilutoiminnasta. Sillä on lopultakin saatu alueen häiriökäyttäytyminen kuriin. Nyt on meneillään fyysisen ympäristön kohentaminen rakennusviraston toimesta. Kauppakeskus on luvannut järjestää alueelle erilaista toimintaa yhdessä mm. kulttuuritoimen kanssa. Myös paikallisseurakunta on kutsuttu yhteistyöhön.
Tavoitteena on ollut muuttaa tämä ennen alkoholin ja huumeiden käyttäjien oleskelutilana ja myyntipaikkana toiminut aukio turvalliseksi ja viihtyisäksi alueeksi. Silti viime päivinä on lehdissä esitetty kritiikkiä tätä muutosta kohtaan. Joidenkin mielestä hankkeen toimenpiteillä rikotaan yksilönvapauksia kun häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt ohjataan alueelta pois. Samoin on kritisoitu yksityisen valvonnan käyttöä poliisin ohella, vaikka se toteutetaan poliisin luvalla ja ohjauksessa sekä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. On myös kuultu lausuntoja, että oikea asia, mutta väärin toteutettu. Hyväksyttäisiinköhän entisen Tallinnanaukion kaltainen häiriöpesäke jossain muussa kaupunginosassa esim. Länsi- tai Etelä-Helsingissä – en usko. Luultavaa on, ettei Töölössä tai Eirassa vastaavassa tilanteessa kyseltäisi yksilönvapauksien perään. Kun kyseessä on itäinen Helsinki, hurskastelijoita löytyy.