Eduskuntavaaliehdokkaille annettiin mahdollisuus kirjoittaa jostain itselle tärkeästä asiasta viimeiseen Elävä Helsinki -lehteen. Koska olen suuren osan työurastani työskennellyt ikääntyneiden palvelujen parissa moninaisissa tehtävissä, asiakastyöstä johtamiseen, valitsin aiheeksi ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Aihe on siksikin tuttu, että olen johtanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntaverkostoa.

Toivottavasti saamme ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen myös tulevan eduskunnan agendalle jollain tavoin. Riittävän varhaisella tuella voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja sen lisäksi pyrkiä vaikuttamaan raskaan (kalliin) hoidon tarpeeseen. Alla artikkelini:

”Ikääntyneiden tarpeista puhuttaessa pääasiaksi nousee usein paljon apua tarvitsevien koti- tai ympärivuorokautinen hoito. Näiden tärkeiden palvelumuotojen on oltava laadukkaita ja turvallisia. Lähes kolme neljäsosaa 75 vuotta täyttäneistä elää kuitenkin kodeissaan ilman säännöllisiä palveluja, joten keskustelua voisi suunnata nykyistä enemmän myös ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Myös tulevien vuosikymmenien väestörakennemuutos haastaa meitä etsimään keinoja ikääntyneiden voimavarojen tukemiseen riittävän varhain. Samalla on mahdollista tavoitella raskaiden palvelujen tarpeen hillitsemistä. On sekä ikääntyneiden elämänlaadun että yhteiskunnan talouden kannalta merkityksellistä, että ikääntyneet kansalaiset pysyvät terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.

Asumisen, ympäristön ja palvelujen kokonaisuus on tärkeä ikääntyneiden ihmisten kotona selviytymiselle. Asuntojen sijainti ja esteettömyys, liikkuminen sisällä ja ulkona, liikennejärjestelyt sekä päivittäin tarvittavien  palvelujen saavutettavuus ratkaisevat usein, kuinka itsenäisesti ja täysipainoisesti iäkäs ihminen voi elää arkipäiväänsä. Ensiarvoisen tärkeää on myös tarvittaessa päästä oikea-aikaisesti terveys- ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut voivat tarjota omalta osaltaan sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. 

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on mm. vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja varhaista tukea poikkihallinnollisena toimintana. Tähän tarvitaan kunnissa hallinnolliset rakenteet. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyikin keväällä poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnin ja johtamisen rakenteen sekä eri toimijoiden vastuut ja tehtävät. Toivon, että Helsingin uusi toimielin ottaa käynnistyessään huomioon juuri jättämäni valtuustoaloitteen ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitkäjänteisen toimenpideohjelman toteuttamisesta. Stadin ikäohjelmasta löytyy jo hyviä tavoitteita, mutta niiden toteutumiseksi tarvitaan nykyistä systemaattisempaa toimeenpanoa ja riittävät resurssit.