Helsingin Guggenheim-museohanke nousee hiljalleen yleiseen keskusteluun laajasti kiinnostavana kysymyksenä. Yle:stä jo kyseltiin jokin aika sitten, onko valtuutetuilla mielipiteitä hankkeesta. Ylen analyysin mukaan noin puolet vastanneista valtuutetuista oli valmis hyväksymään Guggeheimin tulon Helsinkiin. Päätöstä on kuitenkin tähän saakka saaduilla tiedoilla vaikea tehdä suuntaan tai toiseen. Erityisesti kustannusten suuruus ja jakautuminen sekä omistussuhteet yms. ovat vielä hämärän peitossa. Toivottavasti tekeillä oleva selvitys tuo jotain valaistusta asiaan.
Alkuvaiheessa on tuntunut hiukan arveluttavalta se, että Helsingin kaupunki maksaa mukisematta Guggenheim-säätiölle miljoonakorvaukset selvityksestä, jonka säätiö itse tekee, ja jolla se analysoi Guggenheimin mahdollisuutta sijoittua Helsinkiin. Samoin puheet kaupungin upeimman tontin luovutuksesta museon sijoituspaikaksi mietityttävät. Helsingin maksettavaksi tulisi ilmeisesti myös pari sataa miljoonaan euroa maksava rakennus, jonka suunnittelijaksi on esitetty Gehryä. Väkisin tulee mieleen kysymys, miten tästä kaikesta selvitään nykyisessä ja mahdollisesti heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Kun Guggenheim-säätiölle joudutaan vielä jatkossa maksamaan vuosittaista lisenssimaksua (Yle arvioi sen vajaaksi 20 miljoonaksi), niin hankkeen hyötyjen pitää olla merkittäviä, jotta Helsingin mukaan tulo on taloudellisesta näkökulmasta järkevää. Guggenheim-kulut kun eivät ole mitään kertakustannuksia, vaan lisenssimaksuista ja museon ylläpidosta tulee jatkuva kulu.
HS:ssa oli erittäin myönteinen artikkeli Guggenheim museon sijoittamisesta Helsinkiin. Siinä Bilbaon museoon hurmaantunut toimittaja näki hankkeessa vain myönteisiä puolia. Bilbaon museo onkin tuottanut miljardituotot ensimmäisenä viitenä vuotena, joten sama on tietysti mahdollista myös Helsingissä. Mutta mieleen hiipii kysymys, onko idea vielä riittävän tuore? Sen näkisimme vasta kokemuksen kautta. Tietysti huomiota herättävän upea rakennus hienoine näyttelyineen on turistimagneetti. Käymmehän me itsekin ulkomailla taidemuseoissa ja saamme usein kokea mieleen jääviä taide-elämyksiä. Imagollinen hyöty kaupungille saattaa siten olla mittaamaton. On myös mahdollista, että uusi museo piristää Suomen taide-elämää ja edesauttaa suomalaisten taiteilijoiden mahdollisuuksia ulkomailla.
Päätin viime kesänä tutustua johonkin Guggeheim-museoon, ja helpon matkan vuoksi valitsin Berliinin. Valitettavasti Berliinin museo oli paha pettymys. Pienen museon näyttely oli minusta mitäänsanomaton. Kävijöitä oli parhaaseen loma-aikaa kerrallaan n. 10 henkilöä, vaikka sisään houkuteltiin kaksi yhden hinnalla -tarjouksella. Samanlaista en halua Helsinkiin. Olisi varmaankin pitänyt ottaa suunnaksi Bilbao tai New York.
Kaikkiaan aion kuitenkin suhtautua kaikista edellä mainituista miinuksista ja plussista huolimatta Helsingin Guggeheim hankkeeseen toistaiseksi avoimin mielin. Hankkeen taloudelliset kysymykset ovat merkittäviä ja nousevat pinnalle, mutta keskustelussa on syytä pitää myös muita hankkeen näkökulmia. Odotan tekeillä olevan selvityksen tuovan sellaista uutta tietoa, jonka avulla pystyn muodostamaan oman kantani. On tässä sentään kysymys melko tärkeästä asiasta Helsingin kaupungin tulevaisuuden kannalta.