Yleistä:
Oli ilahduttavaa lukea arviointikertomuksesta, että lähes kaikki aiemmat tarkastuslautakunnan suositukset ovat johtaneet toimenpiteisiin – tällä tiellä on hyvä jatkaa. Kiitokset tarkastuslautakunnalle arvokkaasta työstä!
Tarkastuslautakunta on painottanut kaupungin sisäisen valvonnan tärkeyttä erityisesti toimiala-malliin siirryttäessä kun organisaatioyksiköiden koko kasvaa. Tämä on tärkeä huomio, varsinkin kun jouduimme epäämään vastuuvapauden myöntämisen joillekin virkamiehille. Kuten tarkastuslautakuntakin totesi, johdon vastuulla olevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla nykyistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kaikilla toimialoilla.
Kaupungin menokasvu oli maltillinen vuonna 2016, jopa odotuksia maltillisempi. Tähän liittyvä
kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 %:n tuottavuustavoite on herättänyt jonkin verran keskustelua, ja tietysti se on ollut haaste hallintokunnille sekä lautakunnille. Koska palvelujen ja toimintojen uudistamisella on mahdollista vaikuttaa tuottavuuteen, on tärkeää, että toimialoilla kyseenalaistetaan vanhoja käytäntöjä ja arvioidaan palvelujen ja toimintojen toimivuutta jatkuvasti toimintaympäristön ja väestön tarpeiden mukaisesti. Siitä hyötyvät kaikki kaupunkilaiset.
Muutamia huomioita tarkastuslautakunnan kommentteihin sosiaali- ja terveyspalveluista:
Tarkastuslautakunta on paneutunut tärkeisiin aiheisiin kuten mielenterveyspalveluihin, palveluohjaukseen ja ikääntyneiden kotihoitoon.
Mielenterveyspalveluissa on edelleen ongelmana, että asiakkaat joutuvat odottamaan tuetun asumisen paikkaa liian pitkään sairaalamaisissa oloissa. Tämä on asiakkaiden kuntoutumisen kannalta haitallista, ja siihen on syytä reagoida.
Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että huonokuntoisia asiakkaita pyritään hoitamaan liian pitkään kotona. Tämä on oikeansuuntainen havainto, mutta tämän väitteen perustaminen työntekijäkyselyyn on heikolla pohjalla, koska kyselyyn vastasi vain 21 % työntekijöistä. Tutkimuksen perusteella ei siten voida todeta, että 90 % työntekijöistä oli sitä mieltä, että iäkkäitä ihmisiä hoidetaan liian pitkään kotona. Jatkossa on varmistettava, että tutkimustiedon tulkinnassa ollaan tarkkoja tämäntasoisessa kaupungin raportissa.
Tietysti on niin, että ympärivuorokautisen hoidon paikka on järjestettävä silloin kun asiakas paikkaa tarvitsee – vanhuspalvelulain mukaan 90 vuorokauden sisällä. Helsingissä tilanne on kuitenkin parempi kuin suosituksen vaade tai kuten arviointikertomuksessa annetaan ymmärtää, sillä paikan saa keskimäärin kuukauden kuluessa jos kriisipaikan tarvetta ei ole – siis osa saa aiemmin ja osa myöhemmin.
Tarkastuslautakunnan huomio on oikea siitä, että SAS-prosessin (selvitys-arviointi-sijoitus) sujuvuus on tärkeä oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä. Palveluohjausta ollaankin Helsingissä uudistamassa, ja siksi olen toiveikas päätösten oikea-aikaisuuden tarkentumisesta.
Digitaaliset palvelut tulevat lisääntymään, ja tuovat uusia mahdollisuuksia niiden ikääntyneiden hoitoon, jotka pystyvät sähköisiä palveluja hyödyntämään. Sosiaali- ja terveysvirastossa on jo nyt kodeissaan n. 600 iäkästä asiakasta, joihin voidaan pitää yhteyttä tablettitietokoneen välityksellä ympärivuorokautisesti päivystävästä yksiköstä – yhteys toimii molempiin suuntiin. Tämä ei tietenkään korvaa hoitohenkilöstön tuottamaa hoitoa kokonaan vaan tuo lisävarmistuksen tai mahdollistaa osan käynneistä sähköisellä yhteydenpidolla.
Eniten olen huolissani kodeissaan lievästi muistisairaista iäkkäistä henkilöistä, joilla ei ole omaisia lähellään, mutta jotka vielä kykenevät selviytymään omatoimisesti ainakin osittain. Terveysasemien vastuutyöntekijämalli saattaisi auttaa heitä. Malli pitäisi saadaan pian toimivaksi kaikilla terveysasemilla. Asiakkaan palvelujen kokonaisvaltainen koordinointi ja moniammatillisen tiimin tuki on tärkeä monisairaille ja useita eri palveluja tarvitseville.
Lopuksi:
Tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin strategian seurantaa ei ole tehty tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt meillä on hyvä tilaisuus vastata tähän huomautukseen kun laadimme uutta kaupunkistrategiaa. Mm. mittareiden asettamisessa suhteessa tavoitteisiin ja toimenpiteisiin voidaan olla tarkempia, jotta voimme luotettavasti kertoa, missä määrin strategian toteuttamisessa on onnistuttu.