Budjettipuhe 14.11.2012

Helsingissä velka on kaksinkertaistunut tämän valtuustokauden aikana, mikä on huolestuttavaa tulevien vuosien kannalta. Haasteet eivät ainakaan ole vähenemässä. Lisäksi tämän vuoden toimintamenojen kasvun ennustetaan Helsingissä olevan 5.9 %, eli yli kuntien keskimääräisen tason. Tulojen kasvattaminen tässä talouden tilanteessa on epävarmaa, jolloin kulukehityksen hallinnan keinoiksi jäävät vain tuottavuuden lisäys tai muu menojen vähentäminen.

Tuottavuus ei ole edellisinä vuosina juurikaan parantunut, joten suunniteltu tuottavuusohjelma konkreettisine ehdotuksineen ja mittareineen vuosille 2013-2016 on tarpeen, vaikka sen toteuttaminen onkin vaativa toimenpide virastoille ja lautakunnille.

Menojen hillintä ei ole mukavaa, mutta meillä ei nyt ole muita hyviä vaihtoehtoja. Paljon mukavampaa olisi luvata kaupunkilaisille kaikkea hyvää lisää, kuten juuri tehtiin poistamalla terveyskeskusmaksu. Sekin raha olisi tuottanut enemmän jos se olisi käytetty esim. riskiryhmien terveyspalveluihin.

Kaikkia kaupungin palveluja on nyt syytä tarkastella kriittisesti. On löydettävä ne ydintehtävät, joihin satsataan ja samalla ne, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Helsingissähän on todettu esim. Helsinki-Vantaa selvityksen mukaan olevan huomattavasti enemmän palvelutarjontaa kuin Vantaalla. On myös tarkasteltava palvelujen rakennetta ja toimintamalleja. Uudella tavalla toimimalla on mahdollista nostaa tuottavuutta.

Sosiaali- ja terveystoimen budjettiesitykseen on kirjattu monta asianmukaista kehittämisehdotusta. Erityisen tarpellisina pidän seuraavia:

  1. Varautuminen väestön eläköitymiseen ja ikäjohtamiseen virastoittain. Meillä kuulee edelleen ikäsyrjinnästä sekä palveluissa että työpaikoilla, joten tämä on tarpeellinen suunnitelma.
  2. Selvitys vanhuspalvelulain vaikutuksista. Tarpeellinen tämäkin. Kaikkiaan näyttää lopultakin siltä, että väestön ikääntymiseen on herätty budjetinkin tasolla, mitä pidän hyvänä.
  3. Terveysasemaverkon selvitys. Keskusterveysasemat on mielestäni hyvä idea, kunhan rinnalle luodaan hoitajavetoisten lähipalvelupisteiden verkosto esim. ns. terveyskioskit. Tällaisista on jo muissa kunnissa olemassa malleja kopiotavaksi meille.
  4. Palvelusetelikokeilun arviointi. Toivottavasti saamme lopultakin palvelusetelikäytäntöä laajennettua. Myös sitä varten kehitettävän sähköisen järjestelmän saamista on syytä kiirehtiä. Nyt ammattihenkilöiden aikaa tuhraantuu aivan turhaan papereiden täyttelyyn ja tekstien kopiointiin.

Kaikkein suurin asia on kuitenkin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistäminen tulevalla valtuustokaudella. Nyt pitäisi kaikkien hallintovirkamiesten sekä luottamushenkilöiden tukea rakentavasti toiminnan uudelleen järjestelyjä ja virastojen asiakkaita palvelevaa henkilöstöä tässä vaativassa muutoksessa. Tällähän pyritään järjestämään kaupunkilaisille entistä sujuvammat palvelut.

Erityisen tärkeää on saada kaikki hallintokunnat mukaan väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Esim. ikäihmisten liikuntapalveluja on syytä lisätä reilusti, ja senioritaloja tarvitaan monipuolisten vanhustenkeskusten läheisyyteen, myös kantakaupunkiin. Helsingissäkin kannattaa huomioida ympäristöministeriössä laadittu ikääntyneiden asumisohjelma.

Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä.