Olkiluoto 4:n suunnitteluun osallistuminen, 26.10.2011

Kaupunginvaltuusto pohti kokouksessaan, osallistuuko Helsingin kaupunki Olkiluoto 4:n kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan.

Koska Helsingillä on omistusta Olkiluodon rakentamisesta vastaavassa Teollisuuden voimassa, on minun mielestäni tärkeää, että Helsinki pääsee mukaan uuden voimalan suunnitteluvaiheeseen. Mukana ololla on myös myönteinen taloudellisen tuoton odotusarvo.

Kaupunginhallituksen esitystä vastustavat toivoivat osallistumisen vastustamisella pystyvänsä vaikuttamaan ydinvoimalla tuotetun energian vähentämiseen. Siihen ei nyt kuitenkaan tehtävänä olleella päätöksellä ollut mitään yhteyttä. Kyse oli todellakin vain suunnitteluun lähtemisestä, eikä tässä otettu kantaa energiapolitiikkaan.

Mitä tulee puheissa vilisseeseen ydinvoimasta luopumiseen, en pidä sitä viisaana tässä vaiheessa. Varsinkin kun samaan aikaan yleisesti esitetään luopumista kivihiilestä, turpeesta ja vesivoiman lisärakentamisesta. Jos energiapolitiikka ryhdytään kehittämään poistamalla näin monta eri tuotantomuotoa ja vasta sitten katsotaan, mitä jäi jäljelle, päädytään sähköpulaan tai ainakin erittäin korkeisiin sähkön kuluttajahintoihin.

Päästöttömän, uusiutuvan energian muodot ovat liian kehittymättömiä takaamaan Helsingin tarvitseman sähkön määrän. Sikäli pidän ydinvoimaa yhtenä tärkeänä tuotantomuotona vielä toistaiseksi. Ja jos Helsinki jossain vaiheessa päättää luopua ydinvoimatuotannon omistamisesta, on se mahdollista jopa taloudellisia tuotto-odotuksia hyödyntäen.

Valtuusto päätti pitkän keskustelun jälkeen äänin 44-40 kannattaa Olkiluoto 4:n kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen osallistumista.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen yhteensovittaminen, 8.10.2011

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoivat 4.10. lausunnot ulkopuolisen konsulttifirman tekemästä sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvityksestä. Konsulttifirma esitti kuusi vaihtoehtoa sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kehittämiseksi. Yksi vaihtoehdoista oli, että jatketaan nykytilan mukaisesti. Toinen ja kolmas vaihtoehto perustuivat myös virastojen erillisinä pitämiseen, mutta niissä esitettiin yhteisen lautakunnan perustamista ja joidenkin prosessien yhdistämistä hallinnollisesti. Loput vaihtoehdoista lähtivät siitä, että virastot yhdistetään ja palvelut ryhmitellään eri tavoin yhteen.

Sosiaalilautakunta lähti suoraan kannattamaan vaihtoehdon neljä valitsemista, joka tarkoittaa yhtä yhdistettyä kolmeen osastoon jakautuvaa virastoa. Lisäksi sosiaalilautakunta esitti kehittämiselle aikataulutuksen. Terveyslautakunnassa ei löytynyt konsensusta minkään selvitysraportissa esitetyn vaihtoehdon hyväksymiselle. Myöskään terveysvirastossa laadittua esityslistatekstiä ei sellaisenaan haluttu kannattaa. Siinä ehdotettiin vain lautakuntien yhdistämistä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saattamista saman hallinnon alle. Muuten virastot olisivat jatkaneet erillisinä.

Terveyslautakunta ei halunnut päätöksellään sulkea mahdollisuutta virastojen toimintojen laajemmallekin yhteensovittamiselle, eli esityslistatekstiin haluttiin muutoksia. Muutoksista oli kuitenkin erilaisia näkemyksiä. Lautakunta päätti lopulta äänin 7 – 0 (2 tyhjää), että lausunto annetaan kokouksessa esittämäni muutosehdotuksen pohjalta. Sen mukaan käynnistetään virastojen toimintojen yhteensovittamiseen tähtäävä suunnittelu. Kaupunginhallitus tullee saamaan esityksen lautakuntien lausuntojen pohjalta, ja asian käsittely seuraavissa portaissa jatkuu.

Toivottavaa on, että toimintojen yhteensovittamisen mahdollisuuksia selvitetään jatkossa asiakkaiden tarpeista ja prosessien sujuvuudesta lähtien innovatiivisesti. Vanhat mallit tai pelkkä laatikoiden yhteen liimaaminen eivät välttämättä saa toimintaa muuttumaan. Tässä olisi nyt hyödynnettävä parasta mahdollista asiantuntemusta, jota on löydettävissä. Sosiaali- ja terveystoimi ovat suuria virastoja ja tekevät tärkeätä työtä, joten tähän tarkasteluun kannattaa satsata. Myös talousnäkökohdat on syytä huomioida, sillä sosiaali- ja terveystoimen budjetti, runsas 2 miljardia yhteensä, on merkityksellinen kaupungin kokonaistalouden kannalta. Mahdollisia muutoksia ei voi tehdä hätiköiden tai liian kovalla aikataululla. Henkilöstön hyvinvointia ja sen tukemista ei saa muutostilanteissa unohtaa.