Terveyslautakunnassa tärkeitä asioita 17.5.2011

Päiväkirja

Terveyslautakunnassa keskusteltiin ns. ikälain lausunnon sävystä, joka lopulta saatiin muotoiltua myönteiseksi. Suurempaa hälyä ennen päätöstä ja päätöksen jälkeenkin on aiheuttanut Koskelan terveysaseman siirto Oulunkylän terveysaseman yhteyteen.

Kaikilla kaupungin hallintokunnilla on edelleen kaupunginhallituksen linjausten mukaan velvollisuus kehittää palveluverkkoja. Terveyskeskuksessa on hyvin perusteellisesti selvitetty terveysasemaverkon kehittämistä, minkä lopputuloksena lautakunnalle ehdotettiin ainoastaan Koskelan terveysaseman siirtämistä Oulunkylän terveysaseman yhteyteen. Itse asiassa tässä ei ollut lopulta kyse palveluverkon kehittämisestä vaan välttämättömästä toimenpiteestä, jolle ei ollut vaihtoehtoja.

Koskelan terveysasema toimii Koskelan sairaalan alueella hajallaan eri toimipisteissä ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Esim. lastenneuvolaan ei pääse lastenvaunujen kanssa ja vastaanottoja joudutaan pitämään työhuoneiksi sopimattomissa tiloissa. Peruskorjaus olisi tehtävä joka tapauksessa, jotta tiloissa voitaisiin jatkaa. Sen vuoksi myös terveysaseman henkilöstö toivoi terveysaseman siirtoa yhtenäisiin, parempiin tiloihin Oulunkylän terveysasemalle. Päätös oli silti vaikea, sillä alueen asukkaita tämä muutos luonnollisesti harmitti. Äänestyksen jälkeen päätös oli esityksen mukainen pienellä tarkennuksella.

Koskelan sairaala-alueelle mietitään parhaillaan uudenlaista käyttöä. Asiat ovat vielä auki, eikä mitään varmoja lupauksia tulevaisuudesta voi vielä tehdä. Ryhmämme teki kuitenkin yhdessä vihreiden kanssa päätökseen lisäyksen: ”Koskelan sairaala-alueen kehittämissuunnitelmien edetessä kuitenkin selvitetään mahdollisuus perustaa alueelle silloisen tarpeen mukaan esimerkiksi neuvola ja kevyen palvelun vastaanottotoimintaa”.

Koska Oulunkylän terveysaseman yhteydessä ei ole laboratoriopalveluja, hanke HUS:n laboratorion siirtämisestä lähemmäksi Oulunkylän terveysasemaa on parhaillaan menossa.

Esitys Koskelan ja Oulunkylän terveysasemien yhdistämisestä oli siksikin perusteltu, että nämä kaksi terveysasemaa sijaitsevat 1,5 km:n päässä toisistaan. Normaalisti keskiverto kaupunkilainen käy terveysasemalla vain muutaman kerran vuodessa, joten terveyspalvelujen laadun kannalta ei terveysaseman sijainti liene tärkein kriteeri. Paljon tärkeämpiä ovat mielestäni yhteyden saanti, hoitoon pääsy, monipuoliset tutkimus- ja hoitopalvelut, joustavat aukioloajat, henkilöstön korkea ammattitaito ja erityisesti pitkäaikaisia sairauksia sairastaville hoidon jatkuvuus pysyvän henkilöstön muodossa. Isommilla terveysasemilla nämä kaikki voivat varmemmin toteutua.

Erikseen on tietysti huolehdittava niistä ihmisistä, joilla on liikkumisvaikeuksia. Heitä varten voidaan järjestää kuljetuksia uudella tavalla ja heitä palvelevat myös kotihoidon työntekijät.

Olisi tietysti mukavaa jos meillä olisi jokaisessa kaupunginosassa täyden palvelun terveysasema runsailla lääkäripalveluilla. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, sillä jo tällä hetkellä on vaikeuksia saada lääkäreitä terveysasemille. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, työntekijöitä on tarjolla entistä vähemmän ja asiakkaita entistä enemmän kun eläkkeelle siirtyvät henkilöt siirtyvät työterveyshuollon piiristä terveysasemien asiakkaiksi. Lukuisten asemien verkkoa voidaan kyllä ylläpitää, mutta ilman riittävää henkilöstä niissä ei ole järkevää toimintaa.

Pidän hyvänä terveystoimen pitkän aikavälin suunnitelmaa, jossa on nykyistä harvempia, mutta monipuolisemmalla toiminnalla, pidemmillä aukioloajoilla ja suuremmalla henkilöstöllä varustettuja keskusterveysasemia sekä paikallisia vaatimattomamman palvelutason asemia, esim. terveyskioski-tyyppistä toimintaa.

Isommille terveysasemille on toiveita saada nykyistä paremmin henkilöstöä. Nuoretkin lääkärit todennäköisesti viihtyvät paremmin yksikössä, jossa on aina paikalla kokeneempia kollegoja tukena. Lääkäreiden ja muun henkilöstön sairauspoissaolot ja koulutuspäivät on helpompi kompensoida kun työtaakan jakajina on useita työntekijöitä.

Nyt kun valinnanvapaus on voimassa 1.5.-11 lähtien, ihmiset voivat jatkossa tarpeensa mukaan valita, käyttävätkö he läheisintä terveysasemaa tai -kioskia vai onko tarpeen hakeutua monipuolisemman palvelun keskusterveysasemalle (käynnistyvät vuoden loppupuolella), joka sekään ei ole Helsingissä keskimäärin kaukana asuinpaikasta.

Aloite poikkihallinnollisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmästä

Aloitteet

Helsingin strategiassa ovat vahvasti esillä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen että terveyserojen kaventaminen. Paljon hyvää työtä on näiden tavoitteiden eteen myös tehty, mutta tulokset näyttävät silti laihoilta. Usein terveyden edistäminen mielletään vain terveys- ja sosiaalitoimen asiaksi, vaikka kaikkien hallintokuntien panosta tarvitaan, jotta työssä edistytään. Poikkihallinnollisen työn vahvistamiseksi tein aloitteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamisesta. Tällaista mallia on viety eteenpäin muissa kunnissa THL-vetoisesti.

Aloite Helsingin kaupunginvaltuustolle 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen ovat osa Helsingin kaupungin strategiaa. Erityisesti tavoitellaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä ikäihmisten toimintakyvyn kohentamista, samoin kuin syrjäytymisen ehkäisyä. Nämä kaikki ovat hyvin laajoja tavoitteita, joita mikään yksittäinen hallintokunta ei voi yksin hallita.

Esim. ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen vaatii kaikkien hallintokuntien yhteistyötä. Ikääntyvän väestön tarpeet on huomioitava kaavasuunnittelussa, rakentamisessa, liikunta- ja kulttuuripalveluissa jne. Terveys- ja sosiaalitoimi vastaavat omasta osuudestaan, mutta toimintakyvyn edistäminen tai ylläpitäminen eivät ole yksin terveys- ja sosiaalitoimen alaan kuuluvia asioita. Samoin kaikilla lapsia tai perheitä koskevilla palveluilla on suuri merkitys terveyserojen kaventamisessa, sillä terveyserojen kehittyminen alkaa jo elinkaaren varhaisessa vaiheessa.

Kaupungin strategiassa olevista tavoitteista huolimatta monet palvelut painottuvat kuitenkin edelleen jo syntyneiden ongelmien, toiminnanvajauksien ja sairauksien hoitamiseen. Väestön ikääntymisen vuoksi on kuitenkin välttämätöntä saada palvelujärjestelmän painopistettä siirrettyä korjaavista palveluista ennakoivan toiminnan suuntaan ja kaikki hallintokunnat terveys- ja sosiaalitoimen tueksi väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Esitän, että Helsingin kaupunkiin perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien johtavista virkamiehistä, ja joka yhdessä ryhtyy määrätietoisesti ohjaamaan ja koordinoimaan kaupunkilaisten terveyden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista. Työryhmä voisi huolehtia myös terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen laatimisesta. Työryhmän koordinoijana toimisi luonnollisimmin terveystoimen edustaja.

Ponsi Kalasataman keskuksen rakentamista koskevaan esitykseen

Aloitteet

Kalasataman keskuksen rakentamisen aikana joudutaan Itäväylä-Junatie ajoväylää siirtämään. Valtuustossa käsiteltävänä olleen esityksen mukaan väylän siirrosta aiheutuvia liikennehäiriöitä pyritään ehkäisemään. Pyrkiminen tuntui liian väljältä ilmaisulta, sillä väylän siirto kestää runsaat kolme vuotta. Ajokaistojen pitkäaikainen sulkeminen aiheuttaisi ongelmia sekä bussilla että yksityisautoilla kulkeville, kuten on tapahtunut meneillään olevan Kulosaaren sillan korjauksen aikana. Jokapäiväisistä liikenneongelmista ovat joutuneet kärsimään kaikki Kulosaaren sillan itäpuolella asuvat jo pitkään. Samaa ei haluta enää kokea Kalasataman rakentamisen aikana. Sen vuoksi tein väylän siirtoon liittyvän ponnen, joka meni läpi valtuuston äänestyksessä:  

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kalasataman keskuksen rakennustöiden aikana varmistetaan liikenteen mahdollisimman esteetön sujuminen ilman pitkäaikaista ajokaistojen vähentämistä siitä huolimatta, että reittiä Itäväylä- Junatie joudutaan siirtämään keskuksen eteläpuolelle.